One thing that I really love is clothes. I love looking at them, wearing them, getting new ones and I love people who know how to dress up and how to wear their clothes with pride. I mean everybody can wear clothes and look beautiful or cute or bad ass in them, but it's rare to see a person who really beams and looks confident af in their clothes.
It's an amazing feeling to see a person to step up in a room and just take it under control with their own confidence and I really admire that sort of people. Clothes can affect a lot in how are we feeling when we step outside, at least I do. A good outfit can boost anybody's confidence on a bad day. It really does't what your style is, but if you're confident and you feel good, then I bet my ass that you will look good on what ever you're wearing!
I think it's important to go through different styles through your life, because later you won't feel like you had missed something, even though some of the memories can make you cringe little bit it's worth of it. For example I always cringe when ever I think about my style through my 12th and 14th years, I was really into the booming Japanese culture back then and yeah that's enough of that!
And it's not like you have to settle down for one style, you can wear what ever you like and dare and that's the best part of the "dress up game" because you can be you, but through many different ways!
I feel like a lot of people see me as a person who mainly wears black clothes and doesn't like clothes with a lot of colour or something like that and in it's way it's very true. I love black, it's my favourite colour and I love black clothes and the way they make me feel. But that doesn't mean that I only wear black and that I hate wearing clothes of other colour.
When I was younger and my parents and I were shopping for clothes I didn't want to get any clothes with the colour of pink in them. I said I hated it, even tho in a way I did like it. Pink has been considered as girls colour many years for now and when I figured out that as a kid it made me hate the colour on clothes, because I felt like girls were consider as the weaker ones and me being my short self ( I'm 158cm/5'1 ft so you can imagine me being always being the shortest kid) I didn't want to be seem as a weak one. I didn't see anything wrong being a weak or a girl or being soft or that you liked pink or that somebody wanted to be girly, but I hated the idea that somebody would consider me as a weak girl. It was always a big think for me when somebody commented my height or told me that I was just a small girl. I was a really angry kid back then, but now it really doesn't matter to me what my height it or is my shirt or dress pink because I know I can still be and feel like bad ass.
I feel like that's why I mainly do wear black or clothes or dark colours, because I feel most comfortable in them. I do love colours and colourful clothes but I always feel like I can't find any nice looking colourful clothes or that the stores are mainly filled with black, white or grey coloured clothes and that's a shame. Do you have any of these feelings or experiences with clothes?
I made a punch of outfit sets on this handy app/website called Polyvore. I'm really addicted on it and I recommend you to check it out too! If you want to follow my profile on there my username is sonofabitchinimpala (yes that's very Supernatural).
Ah ja taas höpistään sama suomeksi!
Pidän ihan järjettömäasti vaatteista. Rakastan niiden katsomista, kokeilua, uusien hankkimista ja rakastan ihmisiä jotka osaavat kantaa vaatteitaan kunnialla. Totta kai kaikki pukevat vaatteet aamulla päälleen, mutta on ihan eri asia tavata ihminen, joka huokuu itseluottamustaan vaatteidensa ja koko persoonansa avulla.
On ihan mahtavaa nähdä ihminen joka astuu huoneeseen ja niin sanotusti "ottaa huoneen haltuunsa" pelkällä aiemmin mainitulla huokuvalla itseluottamuksellaan. Vaatteet voivat vaikuttaa paljon siihen miten tunnemme kun astumme ovesta ulos, ainakin minuun se vaikuttaa paljon. Hyvä asukokonaisuus voi antaa ihan kenelle tahansa lisää itseluottamusta ja sillä ei ole väliä minkä tyylisiä vaatteita ihminen käyttää, mutta jos itseluottamusta ja hyvää oloa riittää niin lyön vaikka pääni pantiksi, että jokainen voi näyttää hyvältä ihan missä tahansa!
Eikä ihmisen loppujen lopuksi tarvitse vain yhdelle tyylille omistautua. Sen takia on mielestäni todella tärkeää, että yrittää mahdollisimman eri tyylia ja erin tyylistä vaatetta että löytää sen oman juttunsa ja tuntee ettei ole ainkaan jäänyt paitsi mistään vaikka joskus tuleekin kausia milloin katuu kyseisiä muoti valintojaan! Itse esimerkiksi aina irvistän ja naurahdan kun ajattelen itseäni 12-14 vuoden iässä, koska silloin oli Japanin kulttuuri ja sen antimet lähellä sydäntäni ja ahhaha ei aiheesta enään enempää!
Tuntuu myös että ihmiset ajattelee mua henkilönä joka pitää vai mustia vaatteita ja joka ei pidä värikkäistä vaatteista tai jotain vastaavaa ja omalla tavallaan se totta onkin. Rakastan mustaa, se on lempivärini ja rakastan mustia vaatteita yli kaiken ja sitä tunnetta minkä saan kun pidän tummia vaatteita. Mutta ei se kuitenkaan tarkoita, että pitäisin vain mustia vaatteita ja että inhoaisin värikkäitä vaatteita.
Kun olin nuorempi ja olimme vanhempieni kanssa vaate ostoksilla en tahtonut edes koittaa vaatteitta joissa olisi ollut pinkkiä. Sanoin aina, että ihosin pinkkiä ja välttelin sitä kuin ruttoa. Pinkkiä tai vaalean punaista on jo monien vuosien ajan ajateltu tyttöjen värinä ja kun tajusin sen nuorena se sai minut inhoamaan pinkkejä vaatteita. Tunsin että tyttöja ajateltiin vain hauraina ja heikkoina ja että tyttöjä pitäisi käsitellä kuin kukkaa kämmenellä ja tytölle joka on aina ollut lyhyin ( olen huomat 158cm "pitkä" tällä hetkellä) sai minut tuntemaan että minusta ajateltaisiin samalla tavalla. En tahtonut että minua pidettäisiin heikkona ja vaikka se kuulostaa typerältä niin siltä se silloin tuntui. Muistan etten ikinä ajatellut muista tytöistä että he olisivat heikkoja tai että pinkkien vaatteiden pitäminen tekisi heistä heikon tai että siinä olisi mitään väärää että halusi olla tyttömäinen. Olin nuorempana aina vihaa täynnä, koska sain kuulla paljon kommenteja pituudestani ja yleensä ne kommentit saivat minut tuntemaan, että kun olen lyhyempi kuin muut olen myös huononpi kuin he tai pojat. Sen takia välttelin paljon pinkkien vaatteiden pitämistä vaikka salaa pidin niistä.
Jossain vaiheessa pääsin vihastani pituuttani ja pinkkejä vaatteita kohtaan, kun tajusin ettei sillä ole väliä minkä värinen se paita tai mekko on kunhan se saavaan tuntemaan itsesi hyväksi ja "bad ass":ksi.
Ehkä siksi pidän paljon tummia vaatteita, koska tunnen itseni niissä mukavaksi ja hyväksi. Rakastan kyllä värejä ja värillisiä vaatteita, mutta tuntuu etten ikinä löydä mitään kivan näkösiä värikkäitä vaatteita kaupoista tai että kaupat ovat aina täynnä mustia, valkoisia tai harmaita vaatteita mikä on todella harmillista! Onko teillä sama fiilis tai jotain muita samanlaisia kokemuksia ollut vaatteiden kanssa?
Kuten tuossa ylempänä näkyy olen tehnyt muutaman eri asu kollaasiin sovelluksessa Polyvore ja suosittelen erittäin lämpimästi sitä!
WCKD VENUS
